perjantai 23. helmikuuta 2018

Tsiisös tätä katalaa viikkoa!

Pyhät pyssyt mikä viikko, sillä tälle viikolle ei ole suotu yöunia nimeksikään ja ehkä siksi se Besserwisser-postauskin syntyi, kun uneton petoni sisälläni otti vallan. Hiihtoloman ensimmäisenä yönä soitti tytär Tampereelta isoveljeltään, koska ei ole halunnut tätä isoveljeä herättää, koska nuorethan eivät sitten nukahda enää uudelleen vai mitä ja hehe ja vink vink päälle. Eli rakas lapsi soitti vanhemmilleen, ettei saa isoveljen telkkaria kiinni ja tämä tapahtui siinä 1:30 yöllä. Noh ei muuta, kuin tämä äiti googlettamaan netistä miten se sellainen pojan telsu, josta en tiennyt mitään muuta, kuin että Philips merkkinen on, niin miten se suljetaan, kun ei sitä nappia löydy telkusta kuulemma mistään ja kaukosäädinkään ei toimi!

Onhan se nyt ihan jo himputinmoinen juttu, että älytelsuissa ei ole enää nappulaa, vaan pitää sitten ihan vetää johdosta ja pahimmassa tapauksessa saada joku virtapiikin aiheuttama sähköisku. No ei auttanut 30-minuutin googgeloinnin jälkeen muuta, kuin sanoa tyttärelle, että vedä se johto seinästä. No kuulemma johto oli kirjahyllyn takana ja siinä meni hetki yön pikkutunneilla miettiessä, että njaa että mitäs nytten, kunnes hoksasin, no vedä se johto itse television takaseinästä. Tästä kaikesta olisi kyllä saanut niin koomisen näytelmän, blondi yön pikkutunneilla hiukset pystyssä pähkäilee. 

Sitten kun kaikki oli järjestynyt tuli sellaista pahan mielen purkausviestiä, että tämän takia on siellä valvottu juu pari tuntia. En viitsinyt tyttärelle sanoa, että kun tälläisille vanhuksille rämpäytellään keskellä yötä jostain pikkuasioista, niin puhelimen ensimmäisenä yöllä soidessa iskee shokkitila ja sitä miettii, että kuka on kuollut. Adrenaliini taso nousee sen verran korkeaksi, ettei sitä siinä sitten nukuta enää millään. Muutenkin tuli mietittyä, että ihan penteleestä nuo älytelevisiomafiat, yhdellä älytelsumerkillä voit katsoa Netflixiä, toisella Viaplayta ja kolmannella HBO:ta, siis oikeasti mikä älytelsu se sellainen on, jolla voi katsoa vain yhtä palvelua/maksettua kanavaa. 

No joo se oli siis hiihtoloman ensimmäinen yö. Seuraavana yönä se iski sitten taas, ne kirotut peräpuksuttimet olivat äityneet, koska oli pitänyt taas mennä syömään läjittäin sitä jalopenoa! Sanonpa vaan, että se tuska on kuin puukolla väännettäisiin ja itkua meinaan vääntää.  Noh pari päivää meni siinä puksutellessa ja mitä sitten seuraavaksi oikeasti.  Sen jälkeen kun lopetin minipilsujen syönnin, olen kärsinyt aivan järkyttävistä ovulaatiokivuista ja jeps, kun puksut hellitti, niin toinen paikka päätti huutaa hoosiannaa. Olin pari vuorokautta niin kipeä, että kävellessäkin munasarja soi. Kyllä siinä mietin myös, että pitäisikö mennä lääkäriin, että mikä hitsi siellä nyt niin kipuilee. Lääkärikammoisena tietenkin päättelin sitten, että ne munasarjat vaan vetelee viimeisiään ja ovat toisaalta niin rankan paikan edessä, kun menin ja lopetin vuosien jälkeen ne minipilsut ja päätin käynnistää munasarjani uudelleen. Ei ne kestä sellaista enää, kuin väsyneet vanhat moottorit, jotka yrittävät nyt takuta hädissään jotain toimintoa, eivätkä itsekään enää oikein tiedä mitä.

Nonni, siinä on sitten viisi yötä mennyt suoraan sanottuna monella tavalla aika pepatsulleen ja ajattelin sitten eilen illalla, että nyt vihdoin nukutaan kunnolla, ei kipuja, rauha maassa ja se televisiokin osataan siellä Tampereella sulkea vetämällä johto suoraan telkkarista irti. 

Mitä sitten silmäni näkevät sukkuloidessani jo unihiekat silmissä Instagramissa. Olen saanut kaksi viestipyyntöä, joita en ikinä älyä kurkkia, koska normaalisti niissä aina joku ulkomaalainen mies sanoo "hello"  "where do you live"  "can we meet" jne jne. Mutta nytpä olikin sitten odottamassa miesviestien lisäksi kolme asiallista viestiä ja olin mennyt ne kaikki missaamaan. Hiuksia nostattavat viestit näkyy alla! MÄ KUOLEN!!!!!

Jepulis jee eli tuo vehreä kaunotar olisi siis arvonnan kautta kotiutunut meille! Hajoan tähän paikkaan ja uskon, että universumi taas jotain opettaa ja ei olisi pitänyt mennä postaamaan sitä Besserwisser-postausta, tämä on selvä kosto siitä!

Ettekä usko, oma kahvinkeitin meni rikki 2kk sitten. Moni ehkä tietää, että kahvi on täällä todella kova juttu ja en tiedä monia, jotka ovat kuvanneet kahvihetkensä instaan ja jo 5-vuoden ajan ja joka aamu ja hitsi joka mökkireissu ja joka ulkomaanreissu ja joka ikinen huoltoasema tai pulju, jossa sen ensisiemauksen kahvia olen mennyt nauttimaan ja minähän olen nauttinut ja kuvannut niitä kahvihetkiä instaan jo sellaiset 1825 kertaa ja meno sen kun jatkuu!

No mennään taas siihen punaiseen lankaan kuitenkin eli kahvinkeitin meni rikki ja kaivoin autotallista sinne kätkemäni 10-vuotta vanhan Moccamasterin, jonka olin säästänyt mm. juhlia varten, että on kaksi keitintä, joilla keittää isommalle poppoolle sumppia huuleen vikkelästi. Kyllä minä itseäni siunasin, kun se uudempi keitin posahti, että on myös vanha tallella. Tähän varhaisvanhuuteen muuten kuuluu sivuoireena tälläinen laihialaisuus ja säästämisvimma pahan päivän varalle, tälläisenä välihuomautuksena tässä. 

Vanha on kokenut aika kovia, on sulanut liedellä vähän muovitötsää ja vesisäiliö on suorastaan harmaa eli aikamoinen antiikkiesine keittiössämme, mutta en valita, hyvää kahvia se vanhakin keittää ja enkä sitä olisi edelleenkään pois viskannut tämän uuden vehreänkään kaunottaren tieltä, JOKA EI MEILLE NYT SITTEN KOTIUDUKAAN, koska en tajunnut, että joskus sinne viestipyyntöihin voi tulla muitakin, kuin miesviestejä niiltä ulkomaaneläviltä, jotka dumppaan heti estoon! Joten tämä on universumin selkeä kosto synneistäni ja ehkä jopa kosto niiltä ulkomaanelävien dumppailuilta, kun en jaksa heidän kanssaan jaaritella, että "hello hello ja tässä sulle vähän money ja love you too ja let's meet".
Tämä on ollut kirottu viikko muutenkin, taas valvottin jo se kuudes yö. Ei voi väittää ettei yönet menisi kenelta vaan, kun saa huomata, mitä on mennyt missaamaan, upean kahvinkeittimen, jolle jo vahingossa annoin nimenkin vihreä "Hulk Man", SNIF. 

Vakavaahan mikään näistä ei ole, paitsi ihan vähän ne peräpuksut ja ehkä vähän enemmän ne oudot munasarjat tai korjaan vasen munasarja nimenomaan, mutta kun juurikin olisi tuo uuden keittimen kotiuttaminen aika paljon pyyhkinyt tämän viikon pentelyyttä pois!

Katkerin mielin tätä kirjoitan ja samalla katson 10-vuotta vanhaan Moccamasteriimme, uskolliseen luottoystävääni ja pian tuon keittimen ihan jo henkilöksi visioin ja nimeänkin samalla Marjaliisaksi ja mietin, että kyllä sille meidän vanhalle Marjaliisalle olisi tullut kovin paha mieli, jos olisin viskannut sen menemään taas takaisin sinne autotalliin kuin jonkun vanhan lumpun. Ihan varmasti olisi siltä vanhalta kahvinkeittimeltä kamalan surkuisalta tuntunut, kuin vaikka minusta, jos minut dumpattaisiin jonnekin peränurkkaan uuden nuoremman vartaloisen tieltä!

Sain tästä sellaisen opetuksen, että vanhassa kait vara parempi ja ei saa vaihtaa vanhaa uskollista ystävää tai vaimoa uuteen, vaikka se kuinka kiiltäisi komeasti. Sen pituinen se ja mitenköhän ensiyönä nukutaan, nämä yöt on yhtä jännitysnäytelmää nykyisin. 

Parasta perjantaita kaikille ja joskus sitä menee onnensa ohi, mutta kait silläkin on joku tarkoitus, en vaan millään juuri nyt keksi mikä, ettei tuo vihreä kaunotar sitten kotiutunutkaan meille. Mutta kun on itse munannut, se on helpompi kestää, kuin nainen ja TUOKAA TÄNNE JA VÄHÄN ÄKKIÄ SITÄ NESSUA, tsiisös kun oikeasti ketuttaa!

Onkos teillä tapahtunut jotain tälläistä, että olette kävelleet onnenne ohi ja mites siellä on nukuttu viimeiset yöt?

torstai 22. helmikuuta 2018

Essie-uutuuksia, joita Disney prinsessatkin käyttäisivät!


Essieltä on tullut taas paljon sykähdyttäviä uutuuksia, kuten yllä olevan kuvan Treat Love&Color-kynsilakat. Uusissa hoitavissa ja kynsiä vahvistavissa kynsilakoissa on poikkeuksellisen runsas pigmentti ja nämä uutuudet myös kuivuvat kynsillä vikkelämpään, kuin noin vuosi sitten ilmestyneet saman sarjan hoitolakat, joissa oli ohuempi, mutta toki kynttä kaunistava hohtoa kynsille antava sävy. Pidän näistä runsaspigmenttisistä versioista huomattavasti enemmän, sillä nämä todella tasoittavat kynnen pinnan ja häivyttävät epätasaisuuksia ja antavat kynsille kauniin sävyn ja se nopeampi kuivuvuus on tälläiselle Hösäpetterille tärkeä arvo kynsilakkaa valitessa. 

Erityisesti nyt talvipakkasilla kynnet ovat kuivat ja lohkeilevat ja Essie Treat Love&Color-kynsilakat antavat kynsille kaivattua suojaa mm. kameliöljyn ja kollageenin avulla, joka taasen vahvistaa kynsiä. Testiin sain peräti 7 erilaista roosan ja nuden sävyistä kynsilakkaa, jotka kilvoittelevat tänä keväänä kevään kauneimpien kukka sävyjen kanssa. Täältä Sokoksen sivuilta löytyy vielä kokoelman kaikki sävyt. 

Myöskin odotettu essie-kevätkokoelma 2018 on rantautunut kauppoihin ja kulkee tänä keväänä nimellä "bon boy-age" ja nimikkolakkana toimii alempana Helinä Keijun kanssa liittounut kauniin mintunvihreä essie-kaunotar. 

Omat kokoelman suosikkisävyt ovat tällä kertaa kuitenkin mm. kyseinen "anchor down", siniharmaa sävy ja nimistähän päätellen tänä keväänä essie-kokoelma seilaa aurinkoisen liplattavilla laineilla. 

Jäin hetkeksi miettimään, että mistä sattumuksesta on muuten syntynyt, tämä essie-kynsilakkojen ja erityisesti yhdessä Disney-mukien kanssa kuvaaminen. Mieleen juolahti seuraavaa, molemmat ovat erittäin rakkaita brändejä, essie edustaa minulle kynsilakkojen aatelia ja koen, että olen ns. essie-nainen eli jos yksi kynsilakka merkki tulisi valita, se olisi ehdottomasti essie. Disney-mukit ovat taasen minulle ne kaikkein rakkaimmat mukit, joita olen kerännyt vuosina 1996-2007 reissuilta eri maiden Disney Store-myymälöistä. Eli selvästikin olen halunnut liittää kaksi rakasta asiaa yhteen. 

Lisäksi kun otetaan vielä huomioon Disney-mukien värimaailma ja essie-kynsilakkojen kaikkia muita kynsilakka brändejä selkeästi päihittävä runsas värien kirjo, niin vastaushan löytyy kaikesta tästä edellä mainitusta. Ei ole essie-kynsilakkaa, joka ei sopisi yhteen jonkun Disney-mukini värimaailman kanssa ja päinvastoin. Siitä on lähtenyt vimma kuvata nämä kaksi upeaa brändiä yhdessä. Heti tuli nyt mieleen, että pitäisiköhän ensi kerralla jo keksiä jotain uutta. ;)

Karvaiset assarit saavat kyllä hymyn huulille ja ovat aivan hirmuisen kiinnostuneita aina näistä kuvaushetkistä. Toki Osku-kissa haluaa aina käydä yrittämässä lipaista hieman maitovaahtoa, mutta se että meidän pantteri Mickeykin tuli tähän Leijonakuningas kuvaan mukaan hillumaan, niin olihan se suorastaan jo hilpeää ja aika nautinnollistakin. Karvatithan siis ehdottomasti kruunaa nämä kuvat. :)
Toinen kokoelman lempisävyistä on tämä poltettu oranssi "at the helm", joka on suorastaan lohenpunainen kaunotar ja ihan täydellinen kesälläkin ruskettunutta ihoa vasten. Tässä sävyssä on jotain niin kotoisaa ja mainiota,  kerrankin oranssi toimii ihan talven paukkupakkasillakin kynsillä sävynä, eikä vain istu kesän lookkiin. Alla olevassa kuvassa näkyykin koko hurmaava kokoelma ja paremmin vielä tämä kaunis oranssinen sävy. 

Kevätkokoelman nimikkosävy "bon boy-age" on kevään täydellinen minttuinen sävy ja tästä jos mistä sävystä tulee kevättä rintaan. 
Kokoelman rauhoittavin ja nudein sävy, jonka sävystä tulee mieleen Latvian Jurmalan puuterisen vaalea hiekka. Kyseinen kynsilakka on myös joukon hennoin kynsillä. Jo muutaman viimeisen kausikokoelman testattuani olen nimittäin miettinyt, onko essie-kynsilakoissa tapahtunut muutosta, sillä useimmissa kynsilakoissa jopa yksi kerros riittää. Ainostaan tämän kevätkokoelman sävy "pass-port to sail" vaatii selkeästi kaksi kerrosta. 

Muilla kokoelman kynsilakoilla saa kiireisen päivän ja kuitenkin riittävän runsas pigmenttisen pelastuksen kynsille sipaisemalla ihan yhden kerroksen ja essien top speediä päälle ja menoksi. Mutta jos haluaa varmistaa pitkäaikaisen keston kynsille, niin essien base coat, kaksi kerrosta kynsilakkaa ja essien top speediä ja kynsilakat kestävät monen monta päivää ja jos ei hirveästi kynsillä törttöile, niin peräti viikon pätkän. 
Kyllä olen sitä mieltä, että juurikin tämä kevätkokoelma on yhtä Disney prinsessojen juhlaa tai ainakin Disneyn rakastetuimpien naissankarittarien. Yllä olevan hempeä sävy "perfect mate", jo nimensä puolesta sopii liittää Tuhkimon ja prinssinssä kanssa yhteen. Oi mikä hempeä, herkkä ja kaunis sävy. 

Alla oleva kokoelman myöskin lempisävy "stripes&sails", milteipä kuusen havujen vihreä sävy tuo taasen Tuhkimolle itsevarmuutta ja jakaa Tuhkimon kanssa kaikki ne hetket, jolloin kurja äitipuoli ja siskopuolet kiusaavat Tuhkimoa. "stripes&sails" on itsevarman naisen sävy, kun taas "perfect mate" tuo herkemmän puolen esiin. Nonni näin sitä taas ryhdyttiin oikein visioimaan ja satuilemaan ja herätettiin hetkeksi essieiden kautta Disney prinsessatkin eloon. 


Ihan lempilempi essiesävyni on ollut joulukuusta asti essie-talvikokoelman 2017 täydellisen Lumikinpunainen sävy "be cherry".  Jos haluatte löytää itsellenne täydellisen punaisen ja yhdellä kerroksella runsaspigmenttisen kynsilakan, jonka kiilto ja kestokin on huippuluokkaansa, se on tässä. Mikä parasta kuivuu salamana kynsille eli on kiireisen unelmalakka.  Eli jos yksi punainen kynsilakka tulisi valita ja ostaa vielä varastoon, se olisi "be cherry".  Täällä muuten pullo jo puolivälissä eli varastoon hankittava, kunhan löydän tätä jostain vielä. Kannattaa esimerkiksi tutkia Citymarketin ja Sokoksen kynsilakkahyllyt, sieltä usein löytyy näitä vanhempienkin kokoelmien helmiä. 

Miltäpä vaikutti uudet essien Treat Love&Color-kynsilakat kaikessa hoitavuudessaan ja löytyikö kevätkokoelmasta suosikkisävyjä? Upeaa ja hempeää torstaita kaikille ja sieltä se kevät tulee kohisten. <3

*Postauksen essiet pr-näytteitä

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Hei olen kaikkitietävä besserwisser!

Heippa, minä olen kaikkitietävä besserwisser, joka käyn huutelemassa somepalstoilla miten asiat tulee tehdä. Usein minun tyylini on myös sellainen salakavalan korkkiruuvinen, että tykkään nostaa itseäni alentamalla muita. Minusta on myös erittäin hilpeää neuvoa muita ja myös vähän arvostella oikeastaan tietämättä asiasta yhtään mitään. Minä en kysele, minä tuomitsen ja siksi minä olen kuitenkin parempi ihminen, kuin ainakin moni muu, koska uskallan ääneen sanoa mitä mieltä olen. Minä en myöskään perustele usein töksäytyksiäni, kunhan latelen niitä vaan menemään hetken mielijohteesta. Minä aina ja aina uskon tietäväni kaiken muita paremmin. 
Minua esimerkiksi ärsyttää aivan kamalasti blogeissa olevat yhteistyöt ja yhteistyönä saadut pr-näytteet, en minä oikein tiedä miksi ne ärsyttää minua niin kamalasti, mutta tämän asian haluan kuitenkin saattaa bloggaajien tietoisuuteen, käymässä huutelemassa blogeihin, että aika pahasti tökkii nämä pr-näytteet tai en minä ainakaan kotiuttaisi ostoskoriin, kun sinä kerran kehut. Minulle on tärkeää tulla kertomaan, etten ostaisi, jotta vaikka bloggaajan yhteistyökumppani tämän näkisi ja siitä sitten tulisi vaikka harmia ärsyttävälle bloggaajalle. 

Minun mielestä tälläinen yhteistöiden näkyminen blogeissa on suorastaan laidatonta, vaikka printtimediassa, televisiossa, bussipysäkeillä, YouTube videoiden alussa, elokuvien piilomainontana ym. tälläinen mainonta ei häiritse minua alkuunkaan. Siinä vaan on jotain perustavanlaatuisesti väärin, että tavallinen bloggaaja eli ihan kuka vaan tuosta noin puskista perustaa blogin, räpsii pari kuvaa tuotteista ja saa niitä vielä lisää ja kuulkaas ihan ilmaiseksi, kyllä sellainen syö pientä ihmistä ja kyllä minäkin voisin perustaa tuollaisen blogin ihan tuosta noin vaan.  
Kyllä muutenkin tälläinen mainonta ja kaikenlainen yhteistyö pilaa ihan koko blogimaailman maineen, koska minä haluan lukea ainoastaan korkealentoista, syvällisen filosofista älykkömäistä keskustelua blogimaailmassa. Siksi minä oikeastaan suljen silmänikin siellä bussipysäkillä, kun sielläkin on se mainos, elokuvien alussakin on mainos, en minä oikeastaan edes lehtiä lue, enkä televisiotakaan katso, kun nekin ovat pullollaan niitä mainoksia ja oikeastaan en käy elokuvissakaan, kun niissäkin on sitä salakavalaa tuotesijoittelua ja minä en sijaa halua omissa aivoissa moiselle antaa. Kirja se on ainoa tuki ja turva, koska sieltä ei yllättäen pompi mainokset vastaan, vaikka saattaa se kirjankin hahmo vaikka nauttia Coca-Colaa ja sekös minua ärsyttää, kun minun juomatottumuksiini yritetään vaikuttaa tuolla tavalla. 

Kyllä tälläinen mainonta tulisi oikeastaan kieltää ihan kokonaan ja parempi olisi ettei kukaan ostaisikaan mitään, sillä kyllä se silläkin tavalla tämä kansantalous ja maailma pyörii. Pinnallista tälläinen tavaran haalinta ja muutenkin kaikenlainen sisustaminen, vaatetus, elokuvissakin käyminen on, ellei elokuva kannata suomalaista elokuvateollisuutta ja ole Kaurismäen kaltaista hiljaista ja puhumatonta lyriikkaa. En minä oikeastaan niitä Kaurismäenkään elokuvia enää katsele, kun meni ja muutti Portugaliin ja sinnehän vie sitten ne minunkin maksamani lippurahat, vieraille mailla veromarkoiksi. 

Joka tapauksessa ainakin tälläinen mainonta pitäisi kieltää kuitenkin blogeissa, sillä mikä ihmeen ammattilainen se tavallinen ihminen eli bloggaaja luulee olevansa, tuosta noin vaan puskista perustaa blogin ja on olevinaan joku ammattilainen. Ei minua kiinnosta vaikka olisi blogannut tuotteista 10-vuotta ja tietäisi niistä ihan kaiken, siltikin minä pystyisin ihan samaan.  Mitä joku kauneudestakin bloggaaja oikeasti tietää mistään, minuutti menee kun ottaa kuvan tuosta noin vaan, vähän tiedotteesta laittaa pari riviä menemään ja ei ainakaan koskaan testaa mitään tuotteita viikkoja. Ihan maailman helpointa hommaa sellainen, minäkin osaisin heti, jos vaan haluaisin, mutta en minä halua, koska enhän minä mitään pinnallisia meikkejä käytä, tai koristaudu muutenkaan, sillä minä nautin enemmän kulttuurisimmista henkevimmistä arvoista. Ne ovat sitä aitoa asiaa ja elämän kauneutta, oikeastaan kauneudesta ja meikeistä nauttiva on aika pinnallinen ja ruma ihminen, sen minä monesti haluan kertoa ja yleisillä palstoilla käydä huutamassa. 
Noh kyllähän minulla besserwisserillä on omakin blogi, mutta sinne en ottaisi mitään tavaraa, enkä mainontaa, enkä yhteistöitä koskaan, sillä sellainen humpuuki alentaa ihmisen arvoa. Kun minä tiedän mikä se ihmisen arvo ja mitta on ja minä tiedän, että esimerkiksi kauneudesta bloggaava on ihan täysin turhamainen ihminen, eikä hänen elämässään ole mitään muuta sisältöä. Ei hän varmaan edes lue kirjoja, käy teatterissa tai oikeastaan osaa yhtään mitään. Minä käyn sentään ulkomaillakin katsomassa vain historiallisia museoita ja muinaisia rakennelmia, enkä missään ostoskeskuksessa. En minä oikeastaan vaatteitakaan tarvitse, vaan parilla asulla pärjää ja nekin asut minä ostan tietenkin kirppurorilta ja tingin sielläkin vielä menemään, sillä liikaa pyytävät ne kirpputorin myyjätkin, yrittävätkin hekin hyötyä jotakin, koska kaikkihan tässä maailmassa vaan hyötyä hakevat ja haluavat itselleen vastiketta, se se sellainen on rumaa se. 

Minä olen sellainen pyyteetön ihminen, en tarvitse mitään, en halua, enkä himoitse mitään ja siksipä minä en yhtään tykkää ihmisistä, jotka tykkää mukamas kauniista tavaroista ja asioista ja pyh saavat niistä mukamas jotain iloa. Rikkinäiset villasukatkin minä huovutan ja annan niille uuden elämän.  Elämän tyhjää aukkoa niillä täyttävät vaan nuo pinnalliset bloggaajat ja sen minä haluan myös heille kertoa. Minun elämä on rikasta, sillä minä kierrätän, kudon, luen, värjään hiukseni porkkanamehulla ja huuleni korkeintaan punajuurella. 

Osaisin kaiken varmasti paremmin kuin pinnalliset bloggaajat, nuo hölmöt epäkultturellit kosmetiikasta, vaatteista ja sisustuksesta bloggaavat.  Tämän kaiken minä haluan teille aina käydä kertomassa, kun käyn teidän blogeissa huutamassa, että te elätte sellaista helppoa elämää, ettekä varmasti ole tässä elämässä kärsineet vastoinkäymisistäkään ikinä, ette ainakaan niin paljon kuin minä. Minä myös ehdottomasti heittäisin sen ensimmäisen kiven ja toisenkin, sillä synnitön olen minä kaikesta.  Enkä kuunaan ottaisi mitään vastaan, jos ilmaiseksi annettaisiin, joku koira niihinkin on haudattuna ja mitä se sellainen yhteistyökin on, siitähän vaan ahne bloggaaja hyötyy.
Ettekä te pääse minusta kirveelläkään, sillä minä olen aina oikeassa ja ei minulla kaikelta kulttuuriltani ole aikaa miettiä, mistä muut tulee, tai saako joku jostain iloa tai onko blogimaailma aikamme mediakanava, sillä minä tunnen vastustusta myös tälläistä kaikkea uutta kohtaan ja senkin haluan heti tulla kertomaan.  

Minä olen sitä mieltä, että jos joku kirjoittaa vain sisustustyynyistä tai huulipunista, niin tämän ihmisen päässä on vain ne sisustustyynyt ja huulipunat, ei siellä kyllä mitään muuta ole. Huonompi on myös tälläinen ihminen, sillä iloa tuottavat asiat ovat kuitenkin jollain tapaa rumia ja ärsyttäviä ja pinnallisia, en minä oikein osaa kertoa, että miksi näin on, mutta minusta nyt vain tuntuu tältä ja siksi asian täytyy ollakin sitten niin. 

Ei minulla ole aikaa pohtia sellaisia höpötyksiä, että pinnan alta löytyisi jotain enemmän. Minulla on juuri aikaa sen verran, että ehdin käydä blogeissa pääpiirteittäin katsomassa mitä turhaa blogit taas ovat pullollaan ja kyllä minulla vielä lisäksi sen verran aikaa on, että ehdin tämän mielipiteeni myös saattaa bloggaajan tietoisuuteen. Onhan tämän asian kertominen suorastaan kansalaisvelvollisuus, kertoa miten muiden tulee elää ja olla ja miten muut saavat harrastella blogeissaan. Minun tapani  on juurikin se ainoa oikea ja koska ei tänne maailmaan muuta mahdu!
Tälläisiä kommentteja on tässä mahtunut nyt 4-vuoden aikana niin omaan blogiin, kuin ystävien blogeihin ja muutenkin näkee paljon netissä huudeltavan. 

Inhimillisyyden mittari on se, mikä tekee ihmisestä hyvän ja henkevän ja viisaan ja älykkään, eikä muiden latistaminen ja samalla itsensä ylentäminen. Eikä se, että tullaan kertomaan miten täällä muiden pitää elää ja olla, niin omassa elämässään, kuin täällä blogeissakaan. Edelleen olen sitä mieltä, että jokainen tekee omassa blogissaan justiinsa mitä lystää, etenkin jos se ei vahingoita millään lailla muita ihmisiä tai aiheuta mielipahaa. Enemmän ne arvostelut sitä mielipahaa aiheuttavat ja jos viivalle laitetaan innoissaan ja ilokseen blogia pipertävä ja tämä tuomitsija, niin kumpi teistä on parempi ihminen sitten, jos tälläisiä vertauksia ylipäänsä nyt on hyvä edes suoritella. 

Tiedetään, Tiia on nyt hyvin hyvin vihainen ja Tiian mitta täyttyi nyt ja Tiia on nyt sitten itsekin mielensäpahoittaja besserwisser tällä postauksella, Tiia ei ole yhtään sen parempi. Mutta jos sentään huutelen, huutelen täällä omalla tontillani, enkä käy hyväkkäänä muiden palstoilla huutelemassa. Kuka on aidosti käsi sydämellään niin viaton, että voi heittää sen kiven toista kohden?

Nonni, nyt kaikki mielensäpahoittajat, saa pahoitella mieliään ja antaa palaa, kuten minäkin annoin, täyttyyhän se omankin jutun parissa pipertämisen mitta aina välillä, kun ei vaan anneta pipertää rauhassa, vaan pitää aina tulla huutelemaan, miten tiedetään miten minun tulisi tätä omaa  harrastustani täällä ikiomassa blogissani tehdä. Kiitos ja anteeksi!



Tarkennattakoon vielä, että sarkastisiksi kärjistetyiksi esimerkeiksi ottamani kutominen, huovuttaminen, museot, korkeakulttuuri, porkkanalla hiusten värjääminen ym. kuten kaikki ihmiselle iloa tuottava, ovat kaikki niin kauan hyviä arvoja, kun niillä ei ylennetä itseään alentamalla muita ja täysin irrallisia esimerkkejä tässä postauksessa. 

Kaikkea voi ihminen oppia kirjoista ja kulttuurista, mutta valitettavasti sydämen sivistystä ei sieltä ammenneta.


Iloa vaan keskiviikolle, terveisin Mielensäpahoittaja Tiia






tiistai 20. helmikuuta 2018

Rakkaimmat mukit ja mahtava Cellbes 100e lahjakorttiarvonta!

Varmaan moni pidempään blogiani tai Instagramiani seurannut tietääkin, että olen pienoinen mukihullu. Kun tätikamuni Maiju ehdotti, että tehdään Tädit tubettaa kanavalle video lempimukeista, niin ai että oli mieluinen aihe. Joten alimpana olevalla videolla näytetään meidän molempien viisi lempimukia ja niiden tarinat. Mukien tarinoihin liittyy jotain syvempää, eivätkä mukit näin näyttäydy mukeina laisinkaan, vaan edustavat muistoja, joista mukit vielä tänäkin päivänä muistuttaa ja myös jaettuja kahvihetkiä ja lasten kaakaohetkiä löytyy muistoina sydämeni sopukoista.

Ystävälläni tuossa kesällä ihastelin tälläisiä tässä postauksessa esiintyviä mukeja, ovat hyvin saman näköisiä, mutta hinnaltaan ihan toista, kuin nämä Cellbesiltä yhteistyönä saamani mukit.  Mukit Tibet pakkaus, pitää sisällään seitsemän toinen toistaan kauniimpaa mukia ja hintaa on vain 44,95. Ystäväni mukit muistaakseni maksoivat n. 15e kpl, joten ihan milteipä samanlaisen kauniin kevätmukilookin sain  taiottua meidän kevätsisustukseen näiden mukien avulla. 


Tätini oli eilen meillä kylässä ja sai toimia samalla käsi-ja vaatemallina, lisää juttua tästä päivästä on tulossa myöhemmin. Mutta tädin päällä oleva Cellbess pusero Emmy sopii just eikä melkein mukien kanssa yhteen. Täällä on selvästi nyt sinivalkoiset tuulet sisustuksessa kovaa puhaltamassa. Cellbesin vaatteista muuten sen verran, että ovat juuri ilmoittamaansa kokoa, koska menin ja tilasin paidan kokoa liian isona ja taas tilasin jakun, josta myöhemmin lisää kuvia olettamallani koolla. Eli koot ovat just eikä melkein. Monissa kaupoissa koot ovat aina jostain syystä yhtä kokoa liian pienet. Turvallisin mielin voin jatkossa tilailla Cellbesiltä, koska nyt tiedän, ettei vaatteiden mittasuhteissa tule huteja. 

Paidoista puheen ollen, himotuslistalla myöskin Cellbesiltä on tämä sinivalkoinen raitapaita, jossa on kauniit kukkabrodeeraukset. Aika jännä, että nyt kaikki mukeja, mattoa ja paitoja myöten tulee olla sitten sinivalkoista, selvästi kevättä rinnassa täällä. 


Oikeasti ihan jo naurattaa, kun katselee näitä kuvia, miten sävy sävyyn tuli tehtyä tämä yhteistyötilaus Cellbesiltä hih. Kuvan kenkulit ja matto ja aah tule kevät tule.



No mutta tämän kivan Cellbes yhteistyön ja mukihuuman myötä, sain aivan ihanan arvonnan järkättyä kaikille teille, jotka olette myös Instagramin puolella. Eli ihan ensimmäistä kertaa hemmotellaan Instagram seuraajiakin. Yhdellä teistä on mahdollisuus voittaa itselleen 100e lahjakortin Cellbesille ja kotiuttaa vaikka itselleen nuo kivat mukit. 

Säännöt ovat seuraavat:

1. Jaa kaunein kesäkuvasi julkisella profiilillasi instassa ja hastagillä #kevätfiiliscellbesinkanssa eli kuva voi olla maisema, tai vaikka kesäinen asukuvasi, ihan mitä vaan. 

2. Seuraa Cellbess.fi instagram tiliä ja minun instagram tiliä @koivusalo

3. Cellbes ilmoittaa voittajan Instagram-tilillään viikon 10 lopussa

Eli helppoa, kuin nakki on osallistuminen kaikille, ketkä Instagramin maailmassa pörräilee. Vielä on vähän osallistujiakin, joten voittomahdollisuudet ovat todella hyvät! 

Onko Cellbes tuttu nettikauppa teille, ihastuttiko jokin tässä postauksessa tai tykkäättekö sinivalkoisista sisustuksessa ja vaatteissa. Ohessa vähän lisää mukihulluutta, tältä onnekkaalta, joka on juuri kotiuttanut uudet ihanat sinivalkoiset mukit, jotka majailevat yhdessä kauniin maton kanssa naisluolassa. 

Kivaa tiistaita kaikille. <3

*Postaus sisältää mainoslinkkejä ja mukit, tennarit, paita ja matto saatu yhteistyönä

maanantai 19. helmikuuta 2018

Viikonlopun happeningit ja Coruu arvonnan voittaja!

Hiitoloma aloitettiin tyttärien kanssa muussa, kuin hiihdollisissa merkeissä ja kävimme viikonloppuna katsomassa Black Panther leffan. Sanoisinko, että annamme leffalle 4-5 tähteä, niin hyvä se oli. Huomattavasti parempi esimerkiksi, kuin viimeisin Star Wars. Mahtavaa Black Pantherissa oli mystiikka ja se että tarina oli rakennettu kunnolla ja huolella ja räiskettä oli vain lopussa, eikä pitkin koko leffaa.  Niin moni elokuva pilataan massiisivisilla erikoistehosteilla ja aivan turhalla väkivallalla mässäilyllä.  Koko meidän tyttötrio suosittelee. 
Hauska yllätys löytyi myös Helsingin Sanomista, jossa äitini on mallina vuoden 1968 talviolympialais-asussa ja minähän köllöttelen siellä äidin massussa. Kyseinen asu valittiinkiin Hesarin lukijoiden toimesta juurikin tyylikkäimmäksi olympia-asuksi. :)

Sampalla oli myös tyttäseuraa ja Ainahan tuo Espanjasta katukoirana rantautunut suloisuus on tätini koira.  Tuli ikuistettua yksi maailman romanttisimmista suukoista, kalvetkaa Kaunotar ja Kulkuri. <3 <3
Hiihtoloma on alkanut sosiaalisissa ja vauhdikkaissa merkeissä ja eilen vein vielä 13-vuotiaan tyttäremme Tampereen bussiin, jossa toinen matkasi isoveljen ja isoveljen avopuolison luokse hiihtolomaksi. Aika suloista sanoisin, etenkin kun isoveljellä ja hänen tyttöystävällään on ikää itselläänkin vasta 21-vuotta ja jaksavat kaitsea pikkusiskoa. Eilen illalla olivatkin kuulemma katselleet La La Landin yhdessä ja tänään olen saanut nauttia tyttären pianolla soittamista La La Land kappaleista Whatsappin välityksellä, eli äitiä taitaa kuitenkin olla vähän ikävä.

Viime yönä vielä sattui sellaista, että tytär soitti puoli kahden aikaan isoveljeltään, kun telkkari ei suostunut sulkeutumaan kaukosäätimellä. Isoveljeä ja hänen avopuolisoaan toinen ei halunnut herättää, mutta toki vanhemmat voi aina herättää. Heh yöunet meni, mutta on se vaan ollut kiva huomata, että meidän teinillä on kuitenkin vanhempia ja äitiä ikävä. <3

Nyt olen Tiian kanssa samiksia eli valitsisin voittaessani valkoisen Primadonnan hevonen -kaulakorun. Kaunis!
astuvan.akka [at] yahoo.com

Hurjasti onnea voittajalle ja olen sinuun tuota pikaa sähköpostitse yhteydessä tai jos huomaat tämän viestin, voit toki laittaa sähköpostia minullekin osoitteeseen tiia68@gmail.com

Miten siellä on hiihtoloma alkanut tai oletteko lomalla ja aiotteko muuten mennä katsomaan Black Panther leffan, ai hitsi se oli hyvä. Kivaa maanantai-iltaa. <3 Huomenna tulen vinkkaamaan eräästä toisesta arvonnasta, joten pysykää ihmeessä kuulolla. 

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Madama Butterfly ooppera ja miten minusta sukeutui Geisha oopperan kulisseissa!


Sain yllättävän ja fantastisen kutsun päästä tutustumaan Ooppera&Baletin kulisseihin ja kuulemaan oopperasta Madama Butterfly ennakkoon. Ooppera&Baletin tarjoilutkin mukailivat itse oopperaa ja yritysten on muuten mahdollisuus tilata yritysnäytöksiin esimerkiksi kuvissa esiintyvä herkullinen sushi bowl eli sushikulho, jälkiruokineen ja samppanjoineen ja näin täydellistyy ruokatarjoiluineenkin oopperan teema mitä upeimmalla tavalla. 

Kuvissa esiintyvä herkkä ja kaunis vaaleanpunainen Madama-nimikkoleivos, joka muistutti makumaailmaltaan Geishasuklaata, on mahdollisuus nauttia vaikka samppanjan kera oopperan väliajalla. Leivos oli mitä kaunein ja suli suussa ja leivoksen pinnalla kimaltavat kyyneleet, kuvaavat hyvin Madama Butterflyn tuskaa ja hänen sydämensä rikkoutumista rakkauden pettäessä hänet. 

Päivän aikana pääsimme tutustumaan lavasteisiin, puvustamoon, värjäämöön, jossa vaatteet värjätään esityksiä varten. Ooppera&Baletin maskihuoneessa sain kokea yhtä jännittäviä hetkiä, kuin myöhemmin Madama Butterflyn sydäntä riipivässä oopperassa.

Minut nimittäin maskeerattiin Geishaksi peruukkeineen kaikkineen, aidoilla japanilaisilla Shiseidon geishameikeillä. Valkoinen maski iholla on muuten varsin ankara ja paljastaa jokaisen ihohuokosen ja juovan. Oli kuitenkin todella mielenkiintoista nähdä miten nopeasti meikki sukeutuu eli meikkiin menee n. 20min. Vaikka olen aina haaveillut ns. "avaruuslennolle", niin kokonaisuutena Madama Butterly pressi, tutustuminen kulisseihin ja mahdollisuus päästä meikattavaksi oopperan tyyliin ja nähdä vielä Madama Butterfly ooppera, niin voisin sanoa, että tämä menee jo rinnastettavaksi avaruuslennon kaltaiselle unelmalle ja oli kokonaisuutena sellainen upea kerran elämässä kokemus, jonka muisto elää mielessäni ja sydämessäni. 





























Suomen kansallisoopperan ja Göteborgin oopperan yhteistuotantona toteutettu Madama Butterly sai ensi-iltansa Suomessa 26.1 ja kantaesitys on alunperin esitetty Milanossa 17.2.1904. Madama Butterfly on yksi maailman suosituimmista ja esitetyimmistä oopperoista. 

Puccini vuodatti nuoren tytön rakkaudesta ja pettymyksestä kertovaan traagiseen rakkaustarinaan koskettavinta musiikkiaan. Jo itse musiikki kaipausta tulvivine melodioineen aidossa japanilaisessa hengessä, saa sydämen puristumaan ja silmäkulmat kostumaan, myötäeläen Madama Butterflyn tuskaa.

Epäonnisen ensiesityksen jälkeen Puccini uudisti Madama Butterflyta moneen kertaan ja nyt esitetään ensimmäistä kertaa Kansallisoopperassa versioista toinen. Ooppera on tulvillaan rakkautta, kaipausta ja kyyneliä, mutta myös ennenkuulematonta Puccinia. 

Japanilaissyntyinen Yoshi Oida  on 84-vuotias ohjaaja ja näyttelijä, jonka onnistuimme bongaamaan Kansallisoopperan ruokalassa pressitilaisuudessa, nuorekkaan olemuksen salaisuutena on kuulemma muuten jooga. Oidan ura teatteri-ja elokuvanäyttelijänä jatkuu yhä, hänet nähtiin esimerkiksi hiljattain Martin Scorsesen elokuvassa nimeltä Silence. "Oopperan ohjaamisessa on kyse siitä, että antaa musiikille tilaa ja päästää sen oikeuksiinsa, toteuttaa säveltäjän tahdon. Kaikki muu, ohjaus, lavastus, puvut ovat vain tukemassa musiikkia ja laulajia, joiden ei pidä olla osa lavastusta" kertoo Yoshi.

Oma kosketus oopperaan on tapahtunut jo pienenä tyttönä, sillä Töölöön talossamme asui myös oopperalaulaja Harri Nikkonen ja hänen balettitanssija vaimonsa ja heidän minua vuoden nuorempi tyttärensä.  Joskus pääsin heidän tyttärensä mukaan kulisseihin ja kuuntelemaan ja katsomaan harjoituksia ja muistan tänäkin päivänä elävästi Harrin lauluharjoitukset, joista mekin saimme samaisessa kerrostalossa asuessamme nauttia. 

Tämän jälkeen olen käynyt Oopperassa useita kertoja, niin Helsingin Kansallisoopperassa, kuin Latvian Riian oopperatalolla. Mieleenpainuvin, sydäntä koskettavin ja mykistävän traagisin on kuitenkin kaikista nauttimistani oopperoista Madama Butterfly, jonka tunnelma jäi sykkimään sydänsurujen tuskaa ihon alle. Itse musiikkikin oli melodisempaa, kuin joissain aiemmissa oopperoissa ja en ihmettele, että juuri Madama Butterfly on maailman esitetyimpiä oopperoita. 

Madama Butterfly on miltei loppuunmyyty, mutta vielä on myös lippuja jäljellä ja niitä voit varailla itsellesi täältä. Esitys on aina maaliskuun lopulle saakka. Sydämelliset kiitokset Ooppera&Baletille kutsusta aivan mykistävään kokonaisuuteen, jonka sinetöi koskettava ja traaginen Madama Butterfly näytös. Beach House Kitchen Helille kiitokset mahtavasta seurasta. <3

*Koska itse oopperassa ei saa kuvata, on itse esityksen kuvat lainattu Ooppera&Baletin sivuilta ja muut kuvat otettu itse ja Heli taasen napsaissut kuvat minusta Geishana, iiks mikä mieletön kokemus!

Kuvat Heikki Tuuli / Suomen kansallisooppera ja -baletti

Pidätkö oopperasta tai oletko käynyt, onko kertoa kokemuksia tai jokin oma suosikki ooppera nimetä? Oikein sykähdyttävää ja kaunista sunnuntaita. <3